Muistoja Siililtä

Se taisi olla vuosi 1968, kun ensimmäiset oppilaat astuivat Siilin koulun käytäville. Käytävät ja luokat, pihat ja takametsiköt ovat nähneet kaikenlaista, ja monelle Siilin koululta on jäänyt muistiin ikimuistoisia hetkiä.

Siilillä on koettu monet myrskyt, mutta toisaalta sieltä on saattanut jäädä matkaan ne kaikkein tärkeimmät ystävät - tai miksei vaikka puolisokin.

Opettajat ärsyttivät, toisten kanssa oli mukavaa. Joidenkin opettajien hyvät puolet ja heidän antamansa panoksen ymmärsi vasta myöhemmin.

Voi myös olla, että ensimmäisenä Siilin koulusta tulee mieleen opittavaksi tarkoitettujen asioiden sijaan omat tai toisten kepposet tai vaikkapa opettajien automerkit tai kömmähdykset. Mitä muistoja sinulle tulee mieleen Siilin koulusta?

The Outsider-esitys

kuva: teatterikesä.fi (Heikki Toivanen)

Kävimme katsomassa ilmaisutaidon ryhmän kanssa The Outsiderin perjantaina 5.10. 2012. Mukana olivat myös kaikki 9.-luokkalaiset ja musiikin valinnaisryhmä.  Menimme Poleeniin linja-autoilla. 

Ennen esitystä kaikille jaettiin saippuakuplapurkit.  Esityksen kesto oli noin tunti. Esityksen alku oli hieman outo, mutta loppua kohti esitys muuttui kiinnostavammaksi. Esityksen ainoa näyttelijä oli Janne Rauduskoski, jonka näyttelijätyö oli erinomaisen täsmällistä. Lavalla ei ollut muita lavasteita kuin kaksi suurta monitoria, joista näyttelijä siirtyi sulavasti ja täsmällisesti. 

Esityksessä oli paljon yllätyksiä; keskivaiheessa pieni lentokone lähti lentämään ympäri katsomoa Titanicin ”My heart will go on” soidessa ja lavalla nähtiin myös näyttelijä mopon selässä. Myös yleisö pääsi esitykseen mukaan; katsomosta valittiin yksi nainen Outsiderin rakkaaksi. Esityksen lopussa koko yleisö pääsi mukaan, kun meille annettiin lupa puhaltaa saippuakuplia. Esitys oli kokonaisuudessaan eläväinen ja mielenkiintoinen, tavallisesta teatterista poikkeava elämys.

Käy vilkaisemassa The Outsider -esityksen traileria!

- Vilma & kumppanit

Haastattelussa rallikuski Esa-Pekka Lappi

Haastattelimme ilmaisutaidon tunnilla rallikuski Esa-Pekka Lappia.  Tässä ovat nuoren rallilahjakkuuden vastaukset:

Kuva: mtv3.fi

 Minne lähdit peruskoulun jälkeen?

 -  Menin opiskelemaan autoalan perustutkintoa PASO:lle, tai mikäpä Pieksämäen amiska nykypäivänä nimeltänsä onkaan.

 Kuka oli sinun luokanvalvojasi?

-Luokanvalvojani oli Marja Törnroos.

 Mitkä olivat lempiaineesi koulussa ja miksi? Entä inhokkisi?

-Kyllä liikunta oli ehdottomasti parasta, koska tykkäsin urheilusta, eikä se silloin ns. tuntunut koulutunnilta. Se oli enemmänkin aina sellainen irtiotto peruskoulupäivästä. Kemia ja äidinkieli olivat ehkä ärsyttävimpiä. Varsinkin kemia oli ärsyttävää, kun tuntui loppuvaiheessa että en ymmärtänyt enää hölkäsen pöläystä.

Mitä muistat Siilin koulusta parhaiten?

- Välitunnilla istumiset, siinä katoksessa niillä "laudoilla". 

  Pidätkö yhteyttä vanhoihin luokkakavereihisi?

- Joihinkin tulee välillä jollain tapaa oltua yhteyksissä, mutta ei nyt ihan jokapäiväisesti. Enemmänkin sosiaalisen median kautta, kuten Facebookin kautta. 

 Oletko käynyt peruskoulun jälkeen Siilin koululla?

- Eipä ole tullut käytyä, vaikka kotipaikka ihan vieressä onkin. 

Kuva: yle.fi

 Mikä sai sinut sai kiinnostumaan rallikuskin urasta?

- Pääsyy on varmasti perheen harrastukset, isäni ajoi aikoinaan rallia, samoin isoveljeni, joten luonnollisesti halusin itsekin kokeilla. Ja pienestä pitäen kun on tykännyt autoista, niin rallikuskit olivat jo pikkupoikana kovia äijiä ja idoleita.

Oletko haaveillut koskaan jostakin muusta ammatista?

- Ennen ralliin siirtymistä ajoin kartingia 10 vuotta, ja silloin haaveenani oli F1-kuskiksi pääsy. Enpä muistaakseni muista olekaan haaveillut. 

 Kuka opettaja on jäänyt sinulle parhaiten mieleen?

- Ei ole ketään sellaista yhtä henkilöä, joka olisi jollain tempauksellaan jäänyt erityisesti mieleen. Muutamia omanlaisia persoonia minun aikanani siellä oli, mm. "Mamma" eli Kaija Haukilehto ja Reijo Rintala. 

 Mikä asia on sinusta parhainta Pieksämäessä?

- Tietynlainen rauhallisuus ja liikenteen sulava vetäminen. Liikun melkoisen paljon autolla ja ahdistaa ajella suurkaupungeissa! Siellä kun saattaa tuhraantua 5 km matkaan yli puoli tuntia, niin sitten sitä aina ajattelee, että Pieksämäellä sen olisi ajanut 3 minuuttiin.. 

 Onko Siilin koulun auttanut sinua tähän ammattiin?

- No sillä tavalla varmastikin, että sain aina kaikki loma-anomukset läpi kartingreissujani varten. Joten ei ehkä suoranaisesti ralliin ole auttanut, mutta autourheilu-uraani kuitenkin. 

 Ilona-opettajan haastattelu ilmaisutaidon tapaan

Mikä on parasta työssäsi, miksi?

Oppilaat. He ovat huumorintajuisia ja hyväsydämisiä.

Pidätkö työtovereistasi?

Jotkut ovat  minulle todella läheisiä.

Mitä hyvää tässä koulussa on?

Oppilaat edelleen. Ja teemapäivät on mukavia ja rentoja.

Entä mitä parannettavaa?

Pitäisi olla yksi yhteinen opettajienhuone, eikä kahta niin kuin nyt.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Minulla ei ole paljoa vapaa-aikaa, mutta lähinnä syön ja nukun.  Jos olisi enemmän aikaa, niin tahtoisin säveltää omia kappaleita.

Voisitko opettaa muitakin aineita kuin kuvista ja uskontoa?

Kyllä. Olen opiskellut erityisopetuksen opintoja, ja voisin olla erityisopettaja. Pidän myös musiikista, joten voin opettaa sitä.

Mieluisia oppiaineita

Ilmaisutaitolaiset tekivat 25 oppilalle kyselyn mieluisista oppiaineista. Neljästä annetusta vaihtoehdosta piti valita paras.Lukuaineista historialla pyyhkii hyvin (liekö syy mainiossa opettajassa…), taitoaineissa liikka ja kuvis ovat tasoissa.

Tekijät: Meri ja Vilma

Koulunalun tunnelmissa

Ilmaisutaidon ryhmäläiset tiedustelivat lukuvuoden alussa muilta oppilaita heidän tunnelmiaan ja ajatuksiaan koulun aloituksesta. Tunnelmistaan avautuivat kolme poikaa, yksi jokaiselta luokka-asteelta. Lisäksi ajatuksistaan kertoivat kaksi tyttöä, yksi ysiltä ja yksi kasilta. Ovatkohan ajatukset jo kerinneet muuttua? Uudistusta ainakin on tulossa...

Mikäs se lempiaine olikaan?

9lk poika: Liikunta.

9lk tyttö: Kotsa.

8lk poika: Lempiaineeni on kuvaamataide.

8lk tyttö: Kotsa ja kässä.

7lk poika: Liikka.

Entäs lempiopettaja?

9 lk poika: Jormis.

9 lk tyttö: Jutta.

8 lk tyttö: Jaana.

7 lk poika: Opo.

Millaisia opettajat ovat mielestäsi?

9 lk poika: ”Mukavia.”

9 lk tyttö: Jotkut ovat mukavia, jotkut ärsyttäviä.

8 lk poika: Jotkut opettajat ovat todella mukavia, ja toiset taas ei niin mukavia.

8 lk tyttö: Hirveen tiukkoja ja ahistavia, mut päivistä riippuen myös ihan mukavia!

7 lk poika: Iha jees.

Millainen Siilin koulu on mielestäsi?

9 lk tyttö: Vanha, mutta ihan kiva.

8 lk poika: Siilin koulu on minun mielestäni on hyvä paikka opiskella. Siellä on kaikenlaisia niin sanottuja "virikkeitä" oppilaille.

8 lk tyttö: Semii.

Mitä mieltä olet koulun ruoasta?

9 lk poika: Ei kehumista, parantamisen varaa on!

9 lk tyttö: Ruoka on yleensä pahaa, mutta joskus ihan hyviäkin ruokia. Leivät ja hedelmät ovat olleet hyviä.

8 lk poika: En itse ole oikein ikinä tykännyt koulun ruuasta, mutta kyllähän se menee:D

8 lk tyttö: Hyi.

Mitä uudistuksia haluaisit kouluun tai kouluaineisiin?

 9 lk poika: niitä olisi toodella paljon!

9 lk tyttö: Vähemmän tehtäviä tunneilla ja niitä voisi piristää jotenkin. Enemmän atk:ssa juttuja. Tiloja pitäisi uudistaa. Liikunnassa voisi olla eri vaihtoehtoja.

8 lk poika: hmm.. Siilin koululle voisi tulla välitunnelle enemmän tekemistä. Kouluaineissa ei ole mitään valittamista. Kouluun voisi tulla uudet vessat, ja värikkäämät seinät, vaikka opilaiden tekemät.

8 lk tyttö: Vähemmän lukuaineita ja enemmän rennompia tunteja.  Välipala ja kiska joka päivä!

7 lk poika: Enemmän liikkaa, vähemmän matikkaa!

Oletko tyytyväinen luokkaasi?

 9 lk poika: Olen!

9 lk tyttö: Jos pari tyyppiä vaihtaisi niin kyllä.

8 lk poika: Olen tyytyväinen luokkani oppilaisiin, meno ei kyllä lopu koskaan siltä luokalta.

8 lk tyttö: Juu!

7 lk poika: En tiedä.

Haastattelijoina toimivat Anni ja Ida

Haastattelu: Riitta Nykänen
Saimme ilmaisutaidon tunnilla tehtäväksemme tehdä blogihaastattelun jostakin Pieksämäkeläisestä henkilöstä, joka työskentelee viihdealalla. Meidän ryhmämme teki haastattelun sähköpostin välityksellä Eeva-lehden päätoimittajasta Riitta Nykäsestä. Tässä haastattelu kokonaisuudessaan:

-Minne lähdit opiskelemaan peruskoulun jälkeen?

Siilin koulusta siirryin Pieksämäen lukioon. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1981.

-Mitä muistoja sinulle on jäänyt päällimmäisinä Pieksämäeltä?

Pidän edelleen Pieksämäkeä kotikaupunkinani ja sinne liittyy monia hauskoja muistoja kouluajoilta. Muutin sieltä pois vuonna 1983. Olin lukion jälkeen töissä Pieksämäen Lehdessä, josta sain toimitusharjoittelijan paikan. Siellä opetettiin kädestä pitäen, millaista toimittajan työ on. Opin myös valokuvauksen aakkoset. Olen edelleen kiitollinen silloiselle päätoimittaja Ilkka Sepälle, joka rohkeni ottaa minut töihin. Pieksämäen Lehti voitti 80-luvulla useita parhaan paikallislehden palkintoja. Lehti oli laadukas ja työkaverit ammattitaitoisia. Opin noina vuosina paljon toimittajan työstä ja tulin entistä vakuuttuneemmaksi, että toimittajan työ on toiveammattini.

-Mikä oli lempikouluaineesi ja käytkö vielä usein Pieksämäellä?

Pidin koulussa etenkin äidinkielestä ja historiasta. Käyn Pieksämäellä melko usein edelleen, sillä perheellämme on siellä kesämökki. Myös hyviä ystäviä asuu edelleen Pieksämäellä.

-Oletko pitänyt yhteyttä vanhoihin koulukavereihisi?

Kyllä olen. Kaksi läheisintä ystävääni ovat vanhoja koulukavereitani Siilin koulun ajoilta.

-Mitä harrastit Pieksämäellä? Harrastitko vapaa-ajallasi kirjallisuutta?

Luin paljon kouluaikana. Olin kirjastoauton vakioasiakas ja kävin lainaamassa kirjoja joka viikko.

-Opiskelitko Meriluodon-vai Siilin koulussa? Kävitkö lukion täällä ja kävitkö lukiota?

Kävin Siilin koulua ja siirryin sitten Pieksämäelle lukioon.

-Oliko sinulle aina selvää, että päädyt toimittajaksi/lehteen töihin vai oliko sinulla pienempänä jokin muu toiveammatti?

Toimittajan työstä aloin haaveilla lukioaikana. Pidin ainekirjoituksesta ja kirjoittamisesta ylipäätään, ajattelin, että kirjoittaminen voisi olla minun juttuni. Isosiskoni rohkaisi minua lopulta soittamaan Pieksämäen Lehteen ja monien harjoitustöiden jälkeen sain kuin sainkin harjoittelijan paikan. Olin Pieksämäen Lehdessä kaksi vuotta töissä, sitten siirryin Nastola-lehteen lähelle Lahtea vuodeksi ja sen jälkeen aloitin yhteiskuntatieteiden opinnot Joensuun Yliopistossa. Yliopistosta pääsin kesätoimittajaksi Seura-lehteen. Sittemmin olen kirjoittanut juttuja mm. Annaan, Ilta-Sanomiin, Trendiin ja Apuun.

-Mikä sai sinut siirtymään Apu-lehden toimituspäälliköstä Eeva-lehden päätoimittajaksi?

Eeva on mielestä paras ja laadukkain naistenlehti, vaikka itse sanonkin. Pidin Eevan vahvoista ja syvällisistä henkilöhaastatteluista. Kun paikka Eevassa aukeni, koin tilaisuuteni tulleen. Eeva ja Apu ovat A-lehtien konsernia, joten siirtyminen talon sisällä ei ollut lopulta suuri kynnys. Työ on tosin erilaista.

-Mikä on tärkein asia, minkä olet oppinut toimittajan työstä?

Tämä on vaikea kysymys. Toimittajan työ on hyvin vastuullista työtä. Asioihin on paneuduttava perusteellisesti, on tiedettävä taustat, otettava selvää faktoista ja pyrittävä hyvään journalistiseen työtapaan. Toimittajan on pysyttävä totuudessa. Päätoimittajana vastaan siitä, että se, mitä kirjoitetaan on totta ja että haastattelut tehdään hyvässä yhteistyössä haastateltavan kanssa.

-Oliko sinulle aina selvää, että päädyt toimittajaksi/lehteen töihin vai oliko sinulla pienempänä jokin muu toiveammatti?

Joskus haaveilin opettajan työstä, mutta oltuani kouluavustajana ylioppilasvuoteni jälkeen, huomasin, ettei se sopisi minulle. Olisin opettajana aivan liian kärsimätön.

-Miten tärkeää työsi on sinulle?

Työ on tärkeää, mutta niin on perhekin. Minulla on kaksi tytärtä ja aviomies, jotka menevät kyllä työn ohitse. Pidän tiiviisti yhteyttä myös sisariini ja ystäviini. Pidän työstäni, enkä osaa kuvitella tekeväni mitään muuta kuin toimittajan työtä jatkossakaan.

-Kuka on ollut lempi haastateltavasi ja miksi?

Varsinaista lempihaastateltavaa en osaa nimetä. Olen haastatellut satoja ihmisiä, joista valtaosa on jollain tavoin julkisuuden henkilöitä.

-Millainen on normaali työpäiväsi?

Hyvin vaihteleva. Minulla on usein palavereja esim. lehden myynnin tai markkinoinnin kanssa, tapaamisia erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Käyn infoissa, minua kutsutaan erilaisiin tilaisuuksiin kuulemaan esim. uutuustuotteista, tulevista tapahtumista ym. Toimituksen kanssa pidämme ideapalavereita tulevista juttuaiheista. Suunnittelemme esim. parhaillaan uusia juttusarjoja tulevalle vuodelle. Mietimme mikä olisi teemana tulevassa ruokajuttusarjassamme, millaisia kotijuttuja haluaisimme, millaisia matkajuttuja teemme jne.

Suunnittelen lehden sisällön yhdessä toimituksen kanssa. Päätän kansiaiheista, teen kansitekstit ja pohdin kuvituksia värimaailmoja kuhunkin lehteen yhdessä AD:n kanssa. (Art Director on lehden kuvituksesta vastaava henkilö, jonka vastuulle kuuluu lehden visuaalinen ilme eli ulkoasu). Vastaan myös lehden taloudesta ja budjetin teosta.

Pidän siitä, että työpäivät ovat vaihtelevia. Joskus ne ovat myös melko kiireisiä ja hyvin usein tarjolla olisi erilaisia iltatilaisuuksia, mutta kaikkiin en ehdi mukaan. Perheenkin kanssa on oltava omaa aikaa.

-Kuinka kauan yhden lehtinumeron tekeminen yleensä kestää?

Eeva ilmestyy kerran kuukaudessa, joten sen tekemiseen menee suurin piirtein kuukausi. Nyt lokakuun puolen välin paikkeilla suunnittelemme jo esim. joulunumeroa ja tammikuun numeroa. Eevan kaltainen henkilöjuttuihin painottuva lehti on siinä mielessä erilainen lehti, että usein haastateltavien kanssa joudutaan keskustelemaan esim. vuosi ennen kuin jutun tekeminen lopulta onnistuu. Ihmiset puhuvat Eevalle henkilökohtaisista, usein hieman aroista asioistaan, joten sellaisten haastattelujen saaminen on erittäin haasteellista.

-Mitä sinulle kuuluu? Voisitko kertoa hieman tulevaisuuden suunnitelmistasi?

Juuri nyt kuuluu oikein hyvää, vaikka inhoankin syksyä ja etenkin marraskuuta, pimeyttä, tuulta ja sadetta. Onneksi on olemassa kynttilät ja takkatuli, jotka sentään vähän lohduttavat ankeassa säässä. Tulevaisuudesta on vaikea sanoa oikeastaan mitään. Toivon, että voisin olla Eevan päätoimittajana vielä monta vuotta.

Tekijät:Heidi, Anni, Tiina, Nea