Eva Wahlström Zest-vieraana
Astumme liikuntasaliin. Oppilaat tungeksivat ovesta kärsimättömästi sisään ja osa istuu jo riviin asetetuilla tuoleilla. Yleisön edessä seisoo tummahiuksinen ja pirteän oloinen nainen, Eva Wahlström. Oppilaat hiljentyvät ja Eva tervehtii rennosti kaikkia.
Ensiksi hän näyttää meille Zestin nettisivut ja kertoo mikä on sen tarkoitus. Zest kiertää kouluja ja kertoo oman lahjakkuuden löytämisestä ja elämäntaidoista. Zestissä on mukana monia julkisuuden henkilöitä, kuten mm. Pamela Tola, Jani Toivola, Tommy Lindgren, Veikka Gustafson ja Eva itse. Kun Evaa kysyttiin ensimmäistä kertaa mukaan, hän kieltäytyi, mutta lähti lopulta mukaan.
Eva syntyi ruotsinkieliseen kotiin Loviisaan ja kävi ruotsinkielisen koulun. Hän syntyi perheeseensä ikään kuin prinsessaksi, koska kaksi vanhempaa lasta olivat poikia. Veljet olisivat halunneet pikkuveljen ja täten kasvattivat Evan ”pojaksi”. Siksi Eva on kestävä ja sisukas. Hän oli hyvin rakastettu lapsi ja sen vuoksi hänellä on hyvä itsetunto. Eva heijastaa meille kuvan, jossa näyttää kansainvälistä käsimerkkiä ja tämä kuvaa kuulemma hänen luonnettaan. Yleisöstä kuuluu naurua.
Toiset löytävät lahjakkuutensa koulun kautta, toiset harrastuksista tai jostain muualta. Vaikka Eva olikin hyvä koulussa, hän ei löytänyt lahjakkuuttaan koulun kautta vaan nyrkkeilystä. Ensin hän ei niinkään välittänyt urheilusta, mutta 15-vuotiaana hän tapasi pojan ja lähti tämän mukaan kuntonyrkkeilytreeneihin. Eva vietti paljon aikaa salilla ja innostui nyrkkeilystä. Hän aloitti itsekin kuntonyrkkeilyn, mutta siirtyi kilpailuryhmään puolen vuoden harrastamisen jälkeen. Hän sai urheilusta hyvän olon ja alkoi myös lenkkeillä.
Ensimmäisissä treeneissä hän sai nyrkin suoraan nenäänsä ja vannoi ettei koskaan mene takaisin, mutta oli kuitenkin heti seuraavissa treeneissä paikalla. Evan harjoittelu meni välillä hieman yli ja ystävät ja muut asiat jäivät vähemmälle. Kaikkien juhlienkin aikana hän vain treenasi ja treenasi. Hänen motokseen muodostui ”Jokainen harjoitus, jonka jätät tekemättä, on lahja vastustajalle”.
Eva meni urheiluopistoon ja opiskeli liikunnanohjaajaksi. Hän pääsi myös naisten maajoukkueeseen ja joutui maksamaan itse matkansa maajoukkueen huonon rahatilanteen vuoksi. Hän kyseli sponsorifirmoilta raha-avustusta ja otti ammattikorkeasta opintolainan. Hän pääsi palkinnoille ensimmäisenä suomalaisena 20 vuoteen. Vuonna 2001 hän voitti mm. pronssia ja vuosina 2004 ja 2005 hopeaa EM-kisoista. Hän on myös kymmenkertainen Suomen mestari ja nelinkertainen Pohjoismaiden mestari. Menestyksen myötä Eva sai julkisuutta ja sponsorifirmat alkoivat kiinnostua hänestä. Hän lopetti työnsä liikunnanohjaajana ja siirtyi täysipäiväiseksi nyrkkeilijäksi.
Vuonna 2006 hän lähti Intiaan MM-kisoihin ja näki siellä paljon köyhiä ja kurjuutta. Paikan päällä hän sairastui, mutta tauti meni ohi. Palatessaan Suomeen hänen jalkojaan ja selkäänsä alkoi särkeä omituisesti. Säryn vuoksi hän jätti ensin välistä arkipäiväisiä asioita, kuten pyykinpesun, mutta vähän ajan päästä myös kyykky- ja hyppytreenit. Eräissä kisoissa säryt olivat jo niin kovat, että häneltä lähti yhtäkkiä voimat jaloista. Hän lyyhistyi areenalle ja hänet vietiin sairaalaan. Syyksi paljastui salmonellan jälkitauti ja hänen jalkansa olivat voimattomat puoli vuotta. Tauti vaikuttaa Evan elämään edelleenkin. Hän ei pysty seisomaan pitkiä aikoja ja juoksee edelleenkin vain vedessä. Kokemus opetti hänelle nöyryyttä ja hän tajusi kuinka oli jättänyt kaikki ystävät ja perheen taka-alalle. Hän alkoi miettiä perheen perustamista ja nykyään hän on avoliitossa ja hänellä on 2-vuotias Leon-poika.
Evan Zest-vierailun lopussa osa oppilaista kysyy häneltä nimikirjoitusta ja yhteiskuvaa. Haimme itsekin nimmarit ja kysyimme hänen tulevaisuudensuunnitelmistaan. Hän haluaisi päästä pitkälle nyrkkeilyssä ja harrastaa enemmän taideaineita.
Tärkeintä on uskoa itseensä, kokeilla erilaisia asioita ja löytää se oma juttu.
